
Seikkailijan unelma: 200 metriä syvä korppikotkien kanjoni
Buitrerasin kanjoni yhdistää luonnon monimuotoisuuden, seikkailullisen ulkoilun ja Andalusian vuoristomaisemien vaikuttavuuden.
Kesä jatkuu Andalusiassa vielä syyskuun puolelle, ja kuumuuden keskellä monet hakeutuvat rantojen lisäksi jokien ja luonnonpuistojen viileyteen. Yksi alueen vaikuttavimmista kohteista on luonnonmuistomerkiksi nimetty Buitrerasin kanjoni (cañón de las Buitreras), joka sijaitsee Los Alcornocalesin luonnonpuiston itäisellä laidalla, Cortes de la Fronteran, Benarrabán ja Benalaurían kuntien rajamailla.
Kanjoni tunnetaan jylhistä, yli 100 metriin kohoavista pystysuorista seinämistään, jotka syvimmillään kurkottavat 200 metriin. Guadario-joki on muokannut vuosituhansien aikana kallioihin sokkeloisia käytäviä ja karstimuodostelmille tyypillisiä onkaloita, jotka tekevät alueesta poikkeuksellisen vaikuttavan luonnonnähtävyyden.
Seikkailijoiden suosiossa
Buitreras on erityisen suosittu barraquismon eli kanjonivaelluksen harrastajien keskuudessa. Noin 1,6 kilometrin pituinen reitti kestää viitisen tuntia ja sisältää jyrkkiä nousuja ja laskuja, uimista, mahdollisuuden hypätä veteen, useita vesiputouksia sekä jopa kymmenen metrin köysilaskeutumisen. Reitille suositellaan märkäpukuvarustusta ja erityistä varovaisuutta etenkin runsassateisina aikoina, jolloin veden määrä lisääntyy.
Alueelle pääsy on säänneltyä ja edellyttää ympäristöministeriön lupaa. Rauhallisempaa vaihtoehtoa etsivät voivat ihailla kanjonia läheiseltä näköalapaikalta tai virkistäytyä Charco del Moron luonnonaltaassa.
Luonnon monimuotoisuus
Nimensä kanjoni on saanut korppikotkista, jotka pesivät sen kallioilla. Vierailijat voivat lisäksi nähdä alueella vesiputouksia sekä monipuolista kasvillisuutta, jossa yhdistyvät mm. ikivihreät tammet ja johanneksenleipäpuut. Erityisen huomionarvoinen on kääpiöpalmu (palmito), ainoa luonnostaan Euroopassa kasvava palmulaji.
Näin pääset perille
Kanjoni sijaitsee noin 138 kilometrin päässä Málagasta. Helpoin reitti kulkee A-7-moottoritietä pitkin Manilvaan, sieltä A-377-tietä Gaucíniin ja edelleen paikallistietä MA-512 El Colmenariin, jossa auto voidaan jättää Gaucínin rautatieasemalle. Sieltä kuljetaan GR-141-vaellusreittiä pitkin kohti Alemanesin siltaa, joka kuuluu Serranía de Rondan vaellusreittiin. Reitti on noin viiden kilometrin mittainen ja selkeästi merkitty.
Lähde: El Mundo
