Nuorten espanjalaisten katkonaiset työurat haittaavat eläkekertymää. Kuvituskuva: Shutterstock

Eläkeuudistus lykkää espanjalaisten eläkettä jopa kuudella vuodella

Tuore raportti paljastaa: nuorten ainoa keino paikata pieneneviä eläkkeitä on omatoiminen säästäminen.

Espanjalaisnuorten tie eläkkeelle käy yhä kivikkoisemmaksi. Heikko työmarkkina-asema, matalat palkat ja tuore eläkeuudistus tarkoittavat, että vuonna 2065 eläkkeelle jäävät nuoret joutuvat työskentelemään jopa kuusi vuotta pidempään säilyttääkseen elintasonsa. Tämä selviää BBVA-säätiön ja Valencian talousinstituutin (Ivie) tuoreesta raportista Presente y futuro de la juventud española.

Raportin mukaan eläkkeelle siirtyminen 65-vuotiaana mahdollistaa nykyjärjestelmässä kunnollisen eläketurvan vain, jos työuraa on kertynyt vähintään 40 vuotta. Jos nuori pääsee työelämään kunnolla vasta myöhemmällä iällä ja ehtii kerryttää vain 30 vuoden työuran, hänen on lykättävä eläkkeelle siirtymistään jopa 71 ikävuoteen saakka.

Eläkeuudistuksen keskeiset kohdat

Espanjan viimeisin eläkeuudistus tuo mukanaan useita merkittäviä muutoksia. Vuodesta 2027 alkaen täyden eläkkeen saaminen edellyttää 37 vuoden työuraa. Eläkkeen laskentajaksoa on pidennetty: se perustuu jatkossa pääsääntöisesti 25 työvuoteen, mutta siirtymäajan (vuoteen 2027) jälkeen voi valita myös 29 vuoden ajalta parhaat 27 vuotta. Työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuja korotetaan asteittain: aluksi 0,6 prosenttiyksiköllä ja vuoteen 2029 mennessä jopa 1,2 prosenttiyksikköön.

Lisäksi vuodesta 2025 lähtien käyttöön otetaan lisämaksu niille, joiden palkka ylittää lakisääteisen enimmäiskaton (noin 66 000 € vuodessa). Uudistuksen tavoitteena on turvata järjestelmän taloudellinen kestävyys väestön ikääntyessä, mutta se edellyttää yksilöiltä aiempaa pidempiä työuria ja suurempia maksuja suhteessa saataviin eläkkeisiin.

Pienemmät palkat, lyhyemmät urat – ja suuremmat maksut

Vuonna 2024 nuorista (16–29-vuotiaista) vain 43,2 % oli työelämässä, mikä on peräti 15 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007. Lisäksi joka neljäs nuori työskentelee osa-aikaisessa työsuhteessa ja yli kolmannella työ on määräaikainen. Nuorten palkat ovat keskimäärin 34 % matalampia kuin väestön keskiarvo. Samalla heidän palkkakehityksensä on hitaampaa kuin aiemmilla sukupolvilla: siinä missä aiemmat sukupolvet saavuttivat keskituloisen ansiotason jo ennen 27 ikävuotta, nykyisin sama taso jää monelta saavuttamatta vielä 34-vuotiaanakin.

Kaikki tämä johtaa siihen, että nuoret maksavat enemmän, mutta saavat vähemmän. Eläkeuudistus tuo lisää maksuja, joiden hyödyt realisoituvat vasta tulevaisuudessa, jos koskaan. Esimerkiksi niin kutsuttu sukupolvien välinen tasausmekanismi (MEI) kasvattaa nuorten eläkemaksuja asteittain vuodesta 2025 alkaen, mutta sillä ei ole vaikutusta heidän henkilökohtaiseen eläkekertymäänsä. Samoin ns. solidaarisuusmaksu kohdistuu korkeimpiin palkkoihin ja kasvattaa järjestelmän kokonaisrasitetta.

Eläke jää matalaksi ilman lisäsäästöjä

Eläkejärjestelmän nykyisillä säännöillä 90 prosentin tasausaste (ensimmäisen eläkevuo­den eläkkeen ja viimeisen työvuoden palkan suhde) edellyttää 40 vuoden työuraa. Jos työura on lyhyempi, eläke jää pienemmäksi – ja sitä matalammaksi, mitä lyhyemmäksi työura jää. Kun lähtöpalkatkin ovat matalia, moni nuori kohtaa vakavia toimeentulo-ongelmia niin työelämässä kuin eläkkeelläkin.

BBVA ja Ivie korostavat, että ainoa keino paikata pieneneviä eläkkeitä on omatoiminen säästäminen – esimerkiksi yksityiset eläkevakuutukset tai perintötulot. Mutta näitä ei ole kaikilla.

Nuoret jäävät jälkeen

Vuonna 2023 nuoret asuivat kotitalouksissa, joiden vuositulot olivat keskimäärin noin 20 800 euroa – 4,2 % vähemmän kuin keskimääräisissä kotitalouksissa. Työmarkkinoiden epävarmuus heijastuu näin suoraan koko elämänkaareen: nuoret aloittavat myöhemmin, tienaavat vähemmän, kerryttävät lyhyemmän työuran – ja päätyvät lopulta lykkäämään eläkettä tai elämään sillä, mitä sattuvat saamaan.

Raportin viesti on selvä: jos nykykehitys jatkuu, eläkkeelle jääminen 65-vuotiaana muuttuu yhä useammalle espanjalaisnuorelle mahdottomaksi.


Lähde: El Economista & Agencia Estatal Boletín Oficial del Estado & Presente y futuro de la juventud española

Haluatko syvällisempää tietoa Espanjasta? Tilaa Olé-lehti