Espanjaa riepottelevat uuden ajan maastopalot vaatineet jo kuusi kuolonuhria
Asiantuntijat varoittavat ”sammuttamattomien tulipalojen” aikakaudesta.
Espanjassa leviävä tuore uuden ajan maastopalojen ketju on aiheuttanut jo kolmen ihmisen kuoleman, useita loukkaantumisia ja pakottanut tuhannet ihmiset evakkoon. Tulipaloja riehuu samanaikaisesti Andalusiassa, Castilla y Leónissa, Castilla-La Manchassa, Extremadurassa, Galiciassa ja Madridin alueella. Sammutustöihin on osallistunut noin tuhat sotilasta Unidad Militar de Emergencias -yksiköstä (UME).
Asiantuntijoiden mukaan tilanne oli odotettavissa, mutta riittäviä ennakoivia toimia ei tehty.
– Kun palot ovat hyvin suuria, nopeita ja intensiivisiä, niitä ei voida hallita vaikka käytössä olisi kuinka paljon sammutuskalustoa, Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston (CSIC) ja Oviedon yliopiston biodiversiteetti- ja ilmastonmuutososaston johtaja Cristina Santín Nuño toteaa Science Media Centre -palvelun haastattelussa.
WWF:n tuore vuosiraportti varoittaa, että Espanja on siirtynyt ”sellaisten metsäpalojen aikakaudelle, joita ei voida sammuttaa”. Myös Madridin Complutensen yliopiston professori Cristina Montiel arvioi, että kevään runsaiden sateiden sateen myötä kasvanut kasvillisuus yhdistettynä äärimmäiseen helteeseen, voimakkaisiin tuuliin ja pitkään kuivuuteen on luonut olosuhteet joissa suurpalot voivat syttyä eri puolilla maata lähes mistä tahansa syystä.
Vuoden 2023 valtakunnansyyttäjän raportin mukaan viimeisen viiden vuoden aikana 68,79 % paloista on saanut alkunsa onnettomuuksista ja huolimattomuudesta, ja lähes 24 % on ollut tahallisia.
Kuudennen sukupolven maastopalot valtava haaste
Espanjassa kohdataan nyt niin sanottuja kuudennen sukupolven maastopaloja, jotka voivat muodostaa pyrocumuluksia – kaasujen ja vesihöyryn muodostamia pilviä, joista voi kehittyä tulimyrskyjä. Nämä ilmiöt olivat 1990-luvulla lähes tuntemattomia, mutta nykyisin ne ovat yhä yleisempiä ja laajempia.
Santín huomauttaa, että maisemat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, kasvillisuutta on enemmän ja ilmastonmuutos lisää mahdollisuuksia sille, että laajat alueet syttyvät palamaan voimakkaasti ja vaarallisesti. Vastaavia ilmiöitä on havaittu myös Kanadassa, Alaskassa, Siperiassa ja Grönlannissa.
Greenpeace muistuttaa, ettei ilmastonmuutos aiheuta paloja suoraan, mutta se pahentaa niiden seurauksia. YK arvioi, että äärimmäiset maastopalot lisääntyvät 14 % vuoteen 2030 mennessä, 30 % vuoteen 2050 mennessä ja 50 % vuosisadan loppuun mennessä.
Rakenteellisia syitä ja ratkaisuja
Lausannen yliopiston tutkija Víctor Fernández-García näkee taustalla myös maaseudun rakennemuutoksen: väestökato ja perinteisten metsänhoito- ja laidunnuskäytäntöjen väheneminen ovat luoneet maisemia, jotka ovat alttiimpia suurpaloille. WWF:n metsien suojeluohjelman asiantuntija Lourdes Hernández kuvaa äärimmäisiä metsäpaloja ekologisen, ilmastollisen ja alueellisen kriisin oireeksi, joka ilman rakenteellisia toimia muuttuu yhä yleisemmäksi ja hallitsemattomammaksi.
Cristina Santín korostaa tarvetta parantaa ennaltaehkäisyä ja viestintää sekä varmistaa, että maaseudun asukkaat tietävät miten toimia palotilanteessa. Tänä vuonna Espanjassa on kuollut jo kuusi ihmistä maastopaloissa, joista kaksi oli viljelijöitä jotka jäivät liekkien saartamiksi heinäkuun alussa Lleidassa.
Galician biologisen tutkimuskeskuksen (MBG-CSIC) tutkija Adrián Regos muistuttaa, että ”palot sammutetaan talvella”. Hänen mukaansa osaratkaisuna on perinteisen maatalouden ja karjatalouden merkityksen tunnistaminen ja palkitseminen palojen torjunnassa.
Greenpeacen Mónica Parrilla kritisoi poliittisten päättäjien vetoavan varovaisuuteen ja kansalaisten vastuulliseen käytökseen, mutta sivuuttavan omat velvoitteensa. Hänen mukaansa alueiden tulisi edistää korkeimman paloriskin alueiden (ZARI) sääntelyn noudattamista ja varmistaa, että metsälain ja paikallisten hätätilasuunnitelmien ennaltaehkäisevät toimet pannaan täytäntöön riittävin resurssein.
Lisää aiheesta:
Metsäpalo turistien suosikkialueella – vakavia vaurioita kahdessa luonnonpuistossa Tarifassa
Tulipalo, joka loi oman säänsä – Lleidan pyrocumuluspilvi riehui 28 km/h nopeudella ja vaati kaksi kuolonuhria
Lue myös
