Espanjalainen tutkimus mullistaa sydäninfarktin jälkihoidon: beetasalpaajista ei enää hyötyä

Uusi tutkimus kyseenalaistaa vuosikymmeniä käytetyn hoidon – käytännöt todennäköisesti muuttuvat maailmanlaajuisesti.

Espanjalais-italialainen tutkimus on päätynyt tulokseen, joka tulee todennäköisesti muuttamaan sydäninfarktipotilaiden hoitokäytäntöjä maailmanlaajuisesti. Kansallinen sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskus CNIC (Centro Nacional de Investigaciones Cardiovasculares) on johtanut REBOOT-nimistä tutkimusta, jossa todettiin, ettei beetasalpaajista ole kliinistä hyötyä potilaille, joiden sydämen pumppauskyky on säilynyt normaalina infarktin jälkeen. Tulokset on julkaistu arvostetuissa lääketieteellisissä lehdissä The Lancet ja The New England Journal of Medicine.

Vuosikymmeniä käytetty hoito kyseenalaistetaan

Beetasalpaajia on määrätty infarktipotilaille 1980-luvulta lähtien, jolloin ne vähensivät tehokkaasti rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa. Sittemmin hoitomenetelmät ovat kehittyneet: nykyään noin 80 % infarktipotilaista toipuu ilman merkittävää sydänlihaksen vauriota, mikä on vähentänyt vakavien rytmihäiriöiden riskiä.

– Tämä parannus sai meidät epäilemään, onko lääkkeiden käyttö enää tarpeellista. Nyt tiedämme, että näin ei ole, tutkimuksen päätutkija ja CNIC:in tutkimusjohtaja Borja Ibáñez selittää.

8 500 potilasta, 109 sairaalaa

Tutkimukseen osallistui 8 505 potilasta 74 espanjalaisessa ja 35 italialaisessa sairaalassa. Potilaat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään: toiset saivat beetasalpaajia, toiset eivät. Kaikki saivat muut ajantasaiset infarktihoidot. Neljän vuoden seurannan jälkeen ei havaittu eroja kuolleisuudessa, uusissa infarkteissa tai sydämen vajaatoimintaan liittyvissä sairaalahoidoissa.

Naisilla suurempi riski

European Heart Journal -lehdessä julkaistu tutkimuksen alatutkimus toi esiin sukupuolierot. Naisilla, joiden sydämen toiminta oli normaali, beetasalpaajahoito lisäsi riskiä kuolla, sairastua uudelleen infarktiin tai joutua sairaalahoitoon vajaatoiminnan vuoksi. Riski oli 2,7 prosenttiyksikköä suurempi verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet lääkettä.

– Tutkimus vahvistaa, että sydän- ja verisuonitaudit ilmenevät eri tavoin miehillä ja naisilla, ja myös lääkevaste voi erota. Tulokset osoittavat, että sukupuolispesifi lähestymistapa on välttämätön, CNIC:in pääjohtaja Valentín Fuster korostaa.

Maailmanlaajuinen vaikutus

Tutkimus on herättänyt laajaa kiinnostusta kansainvälisessä kardiologiyhteisössä.

– Kardiologit ovat odottaneet vahvaa näyttöä, jotta hoitosuosituksia voidaan muuttaa. Nyt sitä on, Ibáñez toteaa.

Lääketieteellisten vaikutusten lisäksi Ibáñez korostaa myös tutkimuksen merkitystä espanjalaiselle tiedeyhteisölle. Hänen mukaansa CNIC on osoittanut kykynsä koordinoida kansainvälisesti merkittäviä hankkeita huippututkimuslaitoksena.


Lähde: Cadena SER