Espanjan massiivinen sähkökatkos käynnisti taistelun energiasta – mitä todella tapahtui?

Katastrofi käynnisti poliittisen ja teknisen kriisin, joka horjuttaa uskoa uusiutuvan energian varaan rakennettuun järjestelmään.

Maanantai 28. huhtikuuta 2025 jää Espanjan historiaan sysimustana päivänä. Kello 12.33 koko maan sähköverkko romahti viidessä sekunnissa, ja perässä meni myös Portugali. Ensimmäistä kertaa ikinä koko Iberian niemimaa jäi lähes täydelliseen pimentoon. Kyseessä ei ollut vain tekninen häiriö, vaan yhteiskunnallinen järistys, joka on paljastanut Euroopan kunnianhimoisen energiasiirtymän haavoittuvuudet.

Sähkökatko tapahtui keskellä kirkasta päivää, samaan aikaan kun varapääministeri ja energiasiirtymästä vastaava ministeri Sara Aagesen edustivat maata kansainvälisessä investointifoorumissa Madridissa. Espanja oli juuri esitellyt itsensä puhtaan ja edullisen uusiutuvan energian mallimaana. Nyt maan energiavisioita tarkastellaan kriittisemmin kuin koskaan.

Romahdus, jota ei pitänyt tapahtua

Espanjan sähköjärjestelmä on kansainvälisesti kehuttu: vahva, vakaa ja stressitestattu. Silti maanlaajuinen romahdus tapahtui, ilman selvää syytä. Ensimmäiset selitykset viittaavat mahdollisesti epäonnistuneeseen energiasekoitukseen: maanantaina sähköä tuotettiin runsaasti aurinkovoimalla (joka on sääriippuvaista), mutta vain kaksi seitsemästä ydinreaktorista oli käytössä, ja vesivoiman sekä kaasun rooli oli poikkeuksellisen pieni. Lopputulos oli epävakaa järjestelmä, joka ei kestänyt pienintäkään häiriötä.

Red Eléctrica (REE), Espanjan sähköverkon haltija, joutui välittömästi kriisin ytimeen. Vaikka kyberhyökkäys suljettiin myöhemmin pois, tutkinta jatkuu, ja kansallinen sähkökatastrofi on muuttunut poliittiseksi ja oikeudelliseksi kriisiksi.

Energiasiirtymä ristitulessa

Kriisin taustalla kuplii syvempi jännite: Espanjan hallituksen aggressiivinen panostus uusiutuviin energialähteisiin on herättänyt ihailua kansainvälisesti, mutta myös kritiikkiä kotimaassa. Oppositio ja energiayhtiöt syyttävät hallitusta kiireestä ja suunnittelemattomuudesta, erityisesti ydinvoiman alasajon aikataulun suhteen.

Vuoden 2019 sopimus ydinvoimaloiden asteittaisesta sulkemisesta alkaen 2027 on nyt kyseenalaistettu. Energiasektorilla pelätään, että järjestelmä ilman vakaata perusvoimaa kuten ydin- tai kaasuvoimaa ei yksinkertaisesti kestä.

Pääministeri Pedro Sánchez ei sulje mitään pois. Hän on ilmoittanut perustavansa laajan tutkintakomission ja painottanut, että vastuu selvitetään – olipa se julkisella tai yksityisellä taholla. Uhkana ovat myös miljardiluokan korvausvaateet ja mahdollinen oikeustaistelu suurten energiayhtiöiden kanssa.

Kriisi, joka kosketti kaikkia

Sähkökatko kesti pisimmillään yli 15 tuntia, ja sen aikana koko Espanjan liikenne- ja viestintäjärjestelmät olivat osittain tai täysin halvaantuneita. Metro pysähtyi, junat eivät liikkuneet, puhelinverkot kaatuivat, ja kansalaiset turvautuivat taskulamppuihin ja varavirtalähteisiin. Useat ydinvoimalat joutuivat siirtymään hätäjärjestelmiin, mikä nosti tilanteen vakavuuden uudelle tasolle.

Sähkökatko paljasti karulla tavalla, kuinka heikosti Espanjan sähköverkko on yhä kytkeytynyt muuhun Eurooppaan. Kun kriisi iski, Ranska katkaisi yhteyden Espanjaan; ei auttaakseen, vaan suojellakseen omaa järjestelmäänsä.

Seuraukset: poliittinen, tekninen ja kulttuurinen taistelu

Sähkökatko on käynnistänyt Espanjassa täysimittaisen keskustelun siitä, onko vihreä siirtymä toteutettu liian nopeasti ja liian kevyin perustein. Osa yhtiöistä näkee nyt mahdollisuuden puolustaa ydinvoiman ja kaasun asemaa, osa taas haluaa säilyttää nykyisen suunnan mutta vaatii järjestelmän parempaa hallintaa ja tasapainoa.

Hallitus on toistaiseksi pitäytynyt aiemmassa linjassa, mutta vihjannut että tulevat päätökset tehdään ”järjestelmän turvallisuuden ehdoilla”. Tämä saattaa tarkoittaa ydinvoiman roolin uudelleenarviointia – mutta ei ilman poliittista kamppailua.


Lähde: El País