Huikea arkeologinen löytö muuttaa Andalusian vuoristokylän historian

Arkeologit löysivät roomalaisen akveduktin – pieni vuoristokylä saattoi olla kukoistava roomalaiskaupunki.

Zahara de la Sierran kylässä Cádizin maakunnassa on tehty arkeologinen löytö, joka voi kirjoittaa uudelleen paikkakunnan historiaa. Granadan yliopiston johtama tutkimusryhmä on dokumentoinut noin kaksi kilometriä pitkän roomalaisen akveduktin, jonka rakenteet ylittivät jopa 540 metrin korkeuseron.

Kaivauksia johtava arkeologi Mar Castro valvoi hiljattain esiin saadun selkeytyskaivon tutkimusta. Löytö vahvistaa hypoteesit, joiden mukaan nykyään keskiaikaisesta perinnöstään tunnettu valkoinen vuoristokylä oli jo Rooman valtakunnan aikana merkittävä asutuskeskus.

Pitkä tutkimustyö johti läpimurtoon

Arkeologi Luis Cobos ja hänen kollegansa Esperanza Mata ovat jo vuosien ajan keränneet viitteitä roomalaisesta läsnäolosta kylässä. Heidän löydöksiinsä kuuluvat muun muassa vuonna 2020 löytynyt ainutlaatuinen candelabrum-valaistusväline sekä vuonna 2023 tunnistettu roomalainen säiliö. Myös muurirakenteisiin viittaavia kivijäänteitä on löydetty. Silti ratkaiseva todiste puuttui – kunnes syyskuussa käynnistetyt kaivaukset paljastivat akveduktin jäänteet.

Veden kulku ja tekniset ratkaisut

Tutkimusten perusteella akvedukti sai alkunsa Altabacarin lähteestä, joka sijaitsee 545 metrin korkeudessa. Vesi kulki kahden kilometrin matkan ja ylitti jyrkän notkelman, mikä olisi vaatinut joko sifoniratkaisua tai kaarirakenteita. Roomalaisissa akvedukteissa syvien laaksojen ylitys voitiin toteuttaa joko sifonilla jossa paine nostaa veden putkistoa pitkin vastarinteelle, tai kaarirakenteilla jotka kannattelivat veden kulkua korkealla maanpinnan yläpuolella. Lopullista ratkaisua ei ole vielä pystytty osoittamaan, mutta maastosta on löydetty akveduktin linjaa seuraavia jäänteitä ja selkeytyskaivo, jonka tarkoituksena oli epäpuhtauksien laskeuttaminen ja vedenpaineen hallinta.

Löydön perusteella alueella on täytynyt sijaita riittävän suuri ja järjestäytynyt yhteisö, jolla oli hallinnollisia resursseja tällaisen infrastruktuurin toteuttamiseen ja ylläpitoon. Sen käyttöaikaa ei tunneta, mutta varmaa on, ettei akvedukti ollut enää toiminnassa keskiaikana eikä islamilaisella kaudella.

Tuntematon kaupunki ja jatkotutkimukset

Seuraava tutkimuskysymys on kaupungin nimi, joka on edelleen arvoitus. 1700-luvulla se yhdistettiin Pliniuksen mainitsemaan Lastigiin, mutta myöhemmät tutkimukset paikansivat kyseisen kaupungin Sevillan maakuntaan. Lisäksi on selvitettävä, mitkä säiliöt akvedukti on voinut ruokkia, sillä osa sijaitsee sen alapuolella ja osa ylempänä, mikä viittaa siihen että jälkimmäiset saattoivat olla pelkästään sadevesisäiliöitä.

Granadan yliopiston, Jaénin yliopiston ja Espanjan geologisen ja kaivosinstituutin tutkijat ovat keränneet aineistoa, kuten droonilla otettuja kuvia ja analyysinäytteitä, joita verrataan muihin Rooman Hispaniassa rakennettuihin vesijärjestelmiin. Työ kuuluu valtakunnalliseen HydroRemote-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tutkia, miten roomalaiset ratkaisivat vedenhankinnan korkealla sijaitsevissa kaupungeissa.

Castron mukaan Zaharan tapaus osoittaa roomalaisten teknisen osaamisen ulottuneen myös pienempiin asutuksiin. Tutkimuksen myötä pieni vuoristokylä voi saada aivan uudenlaisen merkityksen Andalusian roomalaisessa historiassa.