Ilves tekee paluun – kanta kasvussa, mutta yksi uhka ei hellitä

Iberianilves jatkaa vahvistumistaan: kanta noussut jo 2 400 yksilöön, mutta tieliikenne vaatii veronsa.

Iberianilves (Lynx pardinus), yksi Euroopan uhanalaisimmista petoeläimistä, jatkaa vahvaa elpymistään. Vuoden 2024 lopussa kannaksi laskettiin 2 401 yksilöä, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Uusimmassa arviossa kannan suuruus oli 1 557 aikuista tai lähes aikuista ilvestä ja 844 pentua. Lisääntymiskykyisten naaraiden määrä nousi 470:een, mikä on 64 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tutkijoiden mukaan lajin säilyminen on turvattu pitkällä aikavälillä, kun lisääntymiskykyisiä naaraita on vähintään 750.

Myös nimillä pantteri-ilves ja espanjanilves tunnettu kissaeläin elää vain Espanjan ja Portugalin alueilla. Lajin paluu sukupuuton partaalta on ollut harvinainen suojelumenestys, mutta suurin yksittäinen uhka on yhä ennallaan: liikenne. Vuonna 2024 kuolleista 214 ilveksestä peräti 162 eli 75 % menehtyi tieliikenteessä. Ilvesten liikennekuolemista on muodostunut suojelutyön suurin haaste, johon ei toistaiseksi ole löytynyt tehokasta ratkaisua.

Ilveksiä elää nyt 17 eri alueella Espanjassa ja Portugalissa. Suurin osa kannasta – noin 85 % eli 2 047 yksilöä – on Espanjassa, ja 354 yksilöä Portugalin puolella. Kanta on vahvimmillaan Castilla-La Manchassa (942 yksilöä) ja Andalusiassa (836 yksilöä); erityisesti Sierra Morenan alueella, joka ulottuu molempien alueiden yli.

Extremadurassa havaittiin 254 yksilöä, ja Murciassa – jossa laji saatiin uudelleen asutettua vasta hiljattain – kanta on kasvanut 15 yksilöön. Uusimpana alueena vuonna 2024 mukaan liittyi Castilla y León, jossa helmikuussa vapautettiin kaksi ensimmäistä ilvestä Palencian maakunnan Cerratossa. Sosiaalinen hyväksyntä alueella oli vahvaa: 93 % paikallisista kannatti ilveksen palauttamista.

Lajia viedään kokonaan uusille alueille

Ilvestä on nyt viety myös alueille, joilla ei ole aiempaa dokumentoitua esiintymistä, kuten Cuencaan. WWF:n mukaan kyse on ilmastonmuutokseen liittyvästä strategiasta: pohjoisemmat alueet voivat tulevaisuudessa tarjota lajeille ilmastollisia turvapaikkoja. Samalla lajin geneettinen monimuotoisuus kasvaa ja sen sopeutumiskyky vahvistuu.

Ratkaisevaa suojelutyössä on ollut keskitetty lisääntymisohjelma. Ensimmäiset ilvekset vapautettiin vuonna 2011, ja siihen mennessä luonnonvaraiseen kantaan on palautettu yhteensä 403 yksilöä. Lajin uhanalaisuusluokitus on muuttunut dramaattisesti: vuonna 2002 yksilöitä oli enää 94 ja laji luokiteltiin ”äärimmäisen uhanalaiseksi”. Vuonna 2015 se siirrettiin luokkaan ”uhanalainen”, ja vuonna 2023 IUCN (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) pudotti lajin statuksen ”vaarantuneeksi” (vulnerable).

Espanjan kansallisessa lainsäädännössä muutosta ei kuitenkaan vielä ole tehty: Iberianilves on edelleen luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi maan virallisessa uhanalaisten lajien luettelossa. Asiantuntijoiden mukaan riskejä ei ole vielä voitettu, ja laji tarvitsee edelleen tiivistä suojelua ja poliittista tukea.


Lähde El País