Jättimäistä vieraslajia vastaan taistellaan nyt tosissaan – aasianjättiruoko uhkaa Andalusian rantoja

Yksi maailman haitallisimmista vieraslajeista syrjäyttää alkuperäisiä kasveja, kuluttaa valtavasti vettä ja lisää tulva- sekä paloriskiä.

Espanjassa on käynnissä taistelu yhtä maata uhkaavimmista vieraslajeista vastaan. Kyseessä on caña común eli aasianjättiruoko (Arundo donax), alkujaan Aasiasta peräisin oleva kasvi joka tunnetaan massiivisista, jopa kuusimetrisiksi kasvavista tiheiköistään. Nykyään se on yleinen näky Välimeren alueen vesialueilla, missä se valtaa alaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta ja heikentää ekosysteemien tasapainoa.

Maailman luonnonsuojeluliitto (UICN) on luokitellut Arundo donaxin yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.

Ekologinen ongelma ja tulvariski

Aasianjättiruoko syrjäyttää erityisesti rantametsien kasvillisuutta, joka on sopeutunut kausittaisiin tulviin. Toisin kuin alkuperäislajit, kuten pajut ja haavat, jättiruoko ei kestä veden virtausta vaan katkeaa helposti. Tällöin sen varret voivat kulkeutua veden mukana ja tukkia vesiväyliä ja siltarakenteita, lisäten tulvariskiä ja aiheuttaen vahinkoa infrastruktuurille. Lisäksi kasvi muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja, jotka kuluttavat runsaasti vettä, heikentävät veden laatua ja tarjoavat vähän ravintoa tai suojaa eläimille.

Kasvin massiivinen biomassa tekee siitä myös paloriskin erityisesti kuivina kesäkausina. Jokivarsilla sen esiintyminen voi lisäksi vähentää jokiuomien vedenläpäisevyyttä, mikä vaikeuttaa veden virtausta ja pahentaa äkillisiä tulvatilanteita.

Toimet leviämisen estämiseksi

Yksi tehokkaimmista torjuntakeinoista on aurinkokäsittely, jossa kasvin juuristoalue peitetään mustalla muovilla, joka auringon lämmittämänä nostaa maaperän lämpötilan jopa 70 asteeseen. Menetelmää on kokeiltu menestyksekkäästi esimerkiksi La Torren joella Jijonassa (Alicante). Tavoitteena on tällöin alkuperäisen jokiluonnon, kuten pajujen, haapojen ja saarnien, palauttaminen alueelle.

Espanjan ympäristöministeriö korostaa, että vieraslajien torjuntaa tulee yhdistää luonnonmukaisen kasvillisuuden palauttamiseen. Tämä edellyttää ekologisten kokonaisuuksien ymmärtämistä ja pitkäjänteistä sitoutumista hallinnolta.

Miljoonahankkeita alueilla

Espanjassa on käynnissä myös laajoja alueellisia hankkeita. Valencian alueella on investoitu 16 miljoonaa euroa jättiruo´on hävittämiseen yli 110 kilometrin jokialueilla, mikä hyödyttää 56 kuntaa ja noin 1,5 miljoonaa asukasta. Tulvat kuitenkin osoittavat, kuinka helposti kasvi leviää uudelleen vesistöjen mukana.

Myös Murcian alueella on käytetty 12 miljoonaa euroa Segura-joen alkuperäisen rantametsän palauttamiseen, jossa jättiruoko on vallannut alaa ja lisännyt merkittävästi tulvien ja metsäpalojen riskiä.

Aasianjättiruoko saapui Espanjaan aikoinaan rakennus- ja maatalouskäyttöön, mutta sen hallitsematon leviäminen on muuttanut siitä vakavan ympäristöongelman. Torjunnan haasteellisuus osoittaa, että vieraslajien torjunta vaatii jatkuvaa seurantaa, laajamittaista yhteistyötä ja luonnon monimuotoisuuden arvostamista.


Lähde: El Debate