Kuva: Shutterstock

Kansallinen lääkärilakko perjantaina – laajoja vaikutuksia Aurinkorannikolla

Valtakunnallinen lääkärien lakko vaikuttaa terveydenhuoltoon 3. lokakuuta.

Espanjan terveysministeri Mónica García on saanut laajan lääkärikunnan vastarinnan osakseen esitellessään luonnosta uudesta Estatuto Marco -säännöksestä, joka korvaisi vuodesta 2003 voimassa olleen lain ja määrittelisi perusehdot noin miljoonalle terveydenhuollon ammattilaiselle julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Eilen noin 10 000 terveydenhuollon työntekijää kokoontui Madridissa terveysministeriön eteen osoittamaan mieltään. Viiden keskeisen ammattiliiton (SATSE-FSES, FSS-CCOO, UGT, CSIF ja CIG-Saúde) mukaan tavoitteena oli estää, ettei ministeri sulje neuvotteluja yksipuolisesti, vaan hakee ratkaisua, joka parantaisi alan työoloja.

Vaikutukset Aurinkorannikolla

Málagan maakunnan alueella työskentelee noin 6 000 lääkäriä, joista yli 4 500 toimii yksinomaan Andalusian julkisessa terveydenhuollossa (SAS) ja noin 1 200 yhdistää työnsä myös yksityissektorille. Lakko koskee koko maakuntaa vuorokauden ajan 3. lokakuuta, ja sen odotetaan vaikuttavan laajasti terveyskeskusten ja sairaaloiden toimintaan myös Aurinkorannikolla.

Edellisessä kesäkuun lakossa Málagassa nähtiin jo yli tuhannen lääkärin mielenosoitus, joka pysäytti liikenteen Málagan Carlos Hayan kadulla. Nyt järjestäjät ennakoivat vielä suurempaa osanottoa, sillä lääkärijärjestöt pitävät ministeriön viimeisintä esitystä ”takapakiksi”, joka heikentäisi työehtoja ja kasvattaisi kuormitusta. Aurinkorannikon potilaille tämä voi tarkoittaa viivästyksiä vastaanotoissa ja peruutettuja aikoja, vaikka sairaalat ja terveyskeskukset järjestävätkin lakon ajaksi välttämättömät päivystyspalvelut.

Ammattiliittojen vaatimukset

Liitot vaativat palkankorotuksia, jotka vastaavat lääkäreiden koulutus- ja pätevyystasoa, sekä 35 tunnin työviikkoa, johon sisältyisivät muutokset päivystys- ja vuorojärjestelyihin. Lisäksi vaaditaan oikeutta vapaaehtoiseen varhaiseläkkeeseen ja osittaiseen eläköitymiseen, sillä julkinen terveydenhuolto kärsii kroonisesta henkilöstöpulasta ja potilasjonot ovat olleet ennätyskorkealla jo kolme vuotta.

Terveysministeri Garcían mukaan kaikki vaatimukset eivät kuulu Estatuto Marcon soveltamisalaan, sillä osa niistä liittyy muihin lakeihin ja kuuluu myös aluehallintojen toimivaltaan. Hän tapaa tänään itsehallintoalueiden edustajat pyrkiäkseen löytämään yhteisiä linjoja.

Jo toisen kansallinen lakko

Eilinen mielenosoitus ennakoi jo toista kansallista lääkärilakkoa, jonka suurin ammattiliitto CESM on kutsunut koolle huomiseksi yhdessä Andalusian lääkäriliiton kanssa. Lakolla on myös Espanjan lääkärikamarin (Organización Médica Colegial) julkinen tuki.

CESM:n pääsihteeri Víctor Pedrera totesi, että vuodelta 2003 peräisin oleva laki ei enää vastaa tarpeita, mutta ministeriön esitys ei kelpaa sellaisenaan. Lääkärit ovat laatineet oman 45-sivuisen ehdotuksensa uudeksi Estatuto Marcoksi, joka sisältää yksityiskohtaiset vaatimukset työajan, levon ja perhe-elämän yhteensovittamisen turvaamiseksi. He kritisoivat erityisesti pakollisia, huonosti korvattuja lisäpäivystyksiä.

Lakkoilijat vaativat myös erityisiä kertoimia, jotka mahdollistaisivat oikeudenmukaisemmat ehdot varhaiseläkkeelle, koska lääkäreiden päivystykset pidentävät työuraa vähintään viidellä vuodella ilman, että se huomioidaan eläkeiässä. Lisäksi esityksessä käsitellään liikkuvuutta, kannustimia, pääsyä johtotehtäviin ja ylityön korvauksia.

Alueet vaativat rahoitusvarmuutta

Myös itsehallintoalueet eri puolilla Espanjaa ovat arvostelleet ministeriä siitä, että hän on avannut neuvottelut ilman taloudellista suunnitelmaa. Andalusian terveysneuvonantaja Rocío Hernández painotti, että alueet tarvitsevat yksityiskohtaisen talousarvion.

– Totta kai haluamme parantaa terveydenhuollon ammattilaisten työoloja, mutta uusi säädös on rakennettava siten, että sen kustannukset voidaan todella kattaa, Hernández totesi.

Lähde: El Economista & Málaga Hoy

Haluatko syvällisempää tietoa Espanjasta? Tilaa Olé-lehti