Paavi Fransiskuksen ja Pedro Sanchezin tapaaminen lokakuussa 2024.

Kolmen päivän kansallinen suruaika Espanjassa paavi Franciscuksen kuoleman vuoksi

Espanjan hallitus kiittää paavin humanitaarista perintöä.

Espanjan hallitus on julistanut kolmen päivän kansallisen suruajan paavi Franciscuksen kuoleman johdosta, tiistaista klo 00.00 torstaihin klo 23.59 asti. Pääministeri Pedro Sánchez kiitti paavia hänen sitoutumisestaan rauhaan, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien puolustamiseen. Myös oikeusministeri Félix Bolaños ja varapääministeri Yolanda Díaz muistivat paavia lämpimin sanoin ja ylistivät hänen työtään paremman maailman puolesta. Paavin ja Espanjan hallituksen linjat kohtasivat erityisesti äärioikeiston vastustuksessa, maahanmuuttopolitiikassa ja ilmastoasioissa. Franciscuksen paaviuden aikana Espanjan ja Vatikaanin suhteet tiivistyivät muun muassa hyväksynnällä siirtää diktaattori Francisco Francon jäännökset Valle de Cuelgamurosista. Osa neuvotteluista, kuten hyväksikäytön uhrien korvauksista sopiminen jäi kuitenkin vielä kesken.

Paavi Franciscuksen ja Espanjan hallituksen suhteet perustuivat vuoropuheluun ja useisiin yhteisiin näkemyksiin. Sekä maahanmuutto että ilmastokriisi nousivat aiheiksi, joissa Vatikaani ja vasemmistovetoinen hallitus olivat linjassa vastustaessaan äärioikeistolaisia puheita ja politiikkaa. Esimerkiksi Vox-puolue arvosteli paavia avoimesti, erityisesti hänen myötätunnostaan siirtolaisia kohtaan.

Paavin rooli oli keskeinen myös historiallisten asioiden käsittelyssä: Vatikaani ei vastustanut diktaattori Francon jäännösten siirtämistä Valle de los Caídosin mausoleumista vuonna 2019. Myöhemmin paavi Fransiskus suhtautui myönteisesti alueen ”uudelleentulkintaan”, jonka tavoitteena oli tehdä siitä sovinnon ja muistamisen paikka. Hallitus ja kirkko neuvottelivat yhteistyöstä, muun muassa benediktiiniläisveljestön mahdollisuudesta jatkaa toimintaansa paikalla.

Oikeusministeri Félix Bolaños muistelee paavia hallituksen edustajana (Youtube/EL PAÍS).

Paavi Franciscus ei koskaan vieraillut virallisesti Espanjassa, toisin kuin edeltäjänsä Johannes Paavali II ja Benedictus XVI. Hän kuitenkin pohti matkaa Kanariansaarille siirtolaiskriisin vuoksi. Espanjan hallitus ehti tavata paavin kahdesti, viimeksi lokakuussa 2024, ja keskusteluissa käsiteltiin muun muassa korvauksia hyväksikäytön uhreille.

Franciscuksen paaviutta varjostivat ajoittain konservatiivisten piirien arvostelut, erityisesti hänen suhtautumisensa seksuaalivähemmistöihin ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen. Silti hänet muistetaan edistyksellisenä pontifikkina, joka pyrki uudistamaan kirkon roolia maailmassa – myös Espanjassa.


Lähde: El País

Haluatko syvällisempää tietoa Espanjasta? Tilaa Olé-lehti