Lähes puolet metsäpaloista syttyy autioituvissa kunnissa – näin väestökato ruokkii liekkejä
Maaseutu palaa Espanjassa – lähes puolet maastopaloista riehuu Espanjan autioituvilla alueilla.
Kolme kymmenestä Espanjan kunnasta on vaarassa tyhjentyä täysin. Samalla autioituvat alueet ovat yhä useammin metsäpalojen riepoteltavina. Vuosien 2001–2021 aikana 99,6 % äärimmäisen harvaan asutuista kunnista kärsi maastopaloista, paljastaa Fundación Civion tuore selvitys.
Autio maaseutu, villiintynyt luonto – ja liekit
Viana do Bolo Ourensessa on ehkä dramaattisin esimerkki. Kolmanneksen väestöstään menettänyt kylä on kokenut 727 metsäpaloa kahdessakymmenessä vuodessa. Liekit ovat nielleet lähes 9 000 hehtaaria. Peltojen jäätyä hoitamatta pensaikko ja aluskasvillisuus ovat vallanneet tilaa, muuttuen otolliseksi polttoaineeksi tulelle.
– Väestön väheneminen ja tulipalot kulkevat käsi kädessä, kertoo metsänhoitaja ja entinen pormestari Secundino Fernández. Hän huomauttaa, että nykyinen pelastusstrategia keskittyy suojaamaan asutusta, ei maisemaa tai ekosysteemiä.
Kadonneet laidunmaat ja vanheneva väestö
Aiemmin karjankasvattajat ja maanviljelijät pitivät maaston avoimena, mutta nyt laidunmaat kasvavat umpeen. Laiduneläimet, kuten vuohet ja lampaat, pitivät pensaikon kurissa – nyt risukot leviävät esteettä.
– Metsä ei ole enää ihmisen hallinnassa. Luonto ottaa tilansa takaisin, AEMETin aluejohtaja Marcelino Núñez sanoo.
Silti asiantuntijat muistuttavat, ettei pelkkä väestökato selitä kaikkea. Metsäpalojen taustalla on usein myös sääolosuhteet, kuivuus ja ilmastonmuutoksen voimistama riski.
– Kun pensaikko kasvaa hallitsemattomasti ja kesät kuumenevat, tulen syttyminen on vain ajan kysymys, metsäpalojen tukiyksikön BRIF:in (Brigadas de Refuerzo en Incendios Forestales) palomies Carlos Martín sanoo.
Yli puolet paloista keskittyy luoteeseen – Ourense ja Asturias liekkivyöhykkeitä
Pahimmat palovyöhykkeet löytyvät Galiciasta ja Asturiasta. Viana do Bolo, Allande, Manzaneda ja A Gudiña kuuluvat sadan pahiten kärsineen kunnan joukkoon. Ourense on pinta-alaltaan eniten palanut maakunta – yli 204 000 hehtaaria metsää on tuhoutunut.
Vaikka metsäpalojen kokonaismäärä on viime vuosina laskenut, yksittäiset palot ovat yhä suurempia ja tuhoisampia.
– Tulipalot eivät ole enää pieniä, vaan ne syttyvät voimalla ja leviävät nopeasti, metsänhoitajien järjestön puheenjohtaja Xaime Iglesias sanoo.
”Palo ei pysähdy ilman ihmistä”
Espanjan luoteisosassa paikalliset kuvaavat, kuinka väestön väheneminen tekee palojen torjunnasta lähes mahdotonta. Llanesin kunnan agropoliittinen neuvonantaja Xuan Valladares muistuttaa, että ennen kylän väki osallistui aktiivisesti sammuttamiseen – nyt ei ole enää ketään hälyttämässä eikä metsää, jota hoitaa.
– Ihanteellista olisi palata silvopastoraalisiin maisemiin: metsä, laidunmaat ja pensaikko vuorotellen, Valladares sanoo. Tällaiset mosaiikkimaiset maisemat toimisivat luonnollisina palokatkoina.
60 % paloista sytytetään tahallaan
Suurin osa metsäpaloista on ihmisen sytyttämiä – joko tahallaan tai huolimattomuudesta. Esimerkiksi Cangas del Narceassa metsämaita ei enää hoideta, koska omistajia ei löydy tai heitä ei ole.
– Kukaan ei kanna vastuuta, ja kasvillisuus valtaa kaiken, alueen karjatalousneuvonantaja Ángel Menéndez sanoo.
Asturian vaikea maasto tekee sammutustyöstä erityisen hankalaa. Helikopterit ovat usein ainoa keino päästä syrjäisiin jokilaaksoihin tai vuoristokyliin.
Ratkaisuna uudelleenasutus ja ennaltaehkäisy
Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: tärkeintä on ennaltaehkäisy. Ja se vaatii ihmisiä.
– Ainoa todellinen ratkaisu on saada ihmiset palaamaan kyliin ja hoitamaan maisemaa, sanoo 18-vuotias opiskelija Silvia Calzón Somiedosta, yhdestä paloriskialueista. Hän aikoo kesällä palata kotikyläänsä ja auttaa vanhempiaan karjatilan hoidossa.
Myös Fernández Viana do Bolosta peräänkuuluttaa konkreettisia toimia: lisää palveluita, koulut ja terveydenhuolto takaisin maaseudulle, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus jäädä.
– Muuten kylät jäävät liekkien armoille, hän toteaa.
Lähde: El Mundo
Lue myös
