Sopimus syntyi – Espanja saa erityiskohtelun Natossa

Espanja ja Nato sopivat kiistan: ei pakkoa nostaa puolustusmenoja 5 %:iin BKT:stä.

Espanjan hallitus ja Naton pääsihteeri Mark Rutte ovat päässeet yhteisymmärrykseen puolustusmenojen tavoitteista, jotka uhkasivat varjostaa ensi viikolla Alankomaissa järjestettävää huippukokousta. Neuvottelujen tuloksena Espanja ei ole velvollinen nostamaan puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT), kunhan se täyttää liittouman hyväksymät kyvykkyystavoitteet vuosille 2026–2029.

Sopimus sisälsi pienen muutoksen Naton viralliseen julkilausumaan: tavoite ei enää koske kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti, vaan sitä sovelletaan joustavammin. Osana sopimusta vaihdettiin viralliset kirjeet pääministeri Pedro Sánchezin ja Rutten välillä, joissa jousto vahvistettiin kirjallisesti. Koska muut liittolaiset eivät vastustaneet, sopimus hyväksyttiin.

Sánchez kuvaili sopimusta menestykseksi, jonka ansiosta Espanja voi säilyttää sitoutumisensa Natoon ilman, että hyvinvointivaltion rahoitus vaarantuu. Hän painotti, että Espanja täyttää kaikki Naton sille asettamat tavoitteet – mutta päättää itse, kuinka suuren osan BKT:sta siihen käytetään:
– Me, suvereeni valtio, päätämme olla kasvattamatta puolustusmenoja 5 %:iin. Tämä olisi tarpeetonta, suhteetonta ja haitallista EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyölle, Sánchez totesi lauantaina julkisessa lausunnossaan.

Sopimus konkretisoitui kahdessa kirjeessä, jotka Sánchez ja Rutte vaihtoivat. Rutte vahvisti, että huippukokouksen lopullinen lausunto antaa Espanjalle joustovaraa: maa voi määritellä oman tiensä tavoitteiden saavuttamiseksi eikä ole velvoitettu käyttämään tarkalleen 5 prosenttia BKT:sta. Sánchez puolestaan ilmoitti hyväksyvänsä Naton lausunnon sillä edellytyksellä, että Espanja voi jatkaa omaa budjettipolitiikkaansa, kunhan vaaditut kyvykkyystavoitteet täyttyvät ajallaan.

Viime hetken sopu

Neuvottelupaineet kasvoivat viime metreillä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi julkisesti Espanjan vähäistä panostusta ja vaati tasavertaisia maksuosuuksia. Samalla hän totesi, ettei Yhdysvaltojen tarvitse noudattaa 5 prosentin linjaa, koska maa on ”maksanut jo liikaa”.

Sopimus saavutettiin viime hetkellä, vain tunteja ennen huippukokouksen lausuntoluonnoksen määräajan umpeutumista. La Moncloan (pääministerin kanslia) mukaan Espanja ei missään vaiheessa halunnut estää kokouksen etenemistä, vaan etsi aktiivisesti ratkaisua, joka säilyttäisi kansainvälisen sitoutumisen ja kotimaisen vakauden.

Vertailukohtana Espanjan hallitus nosti esiin aiemman ”Iberian poikkeuksen”, joka mahdollisti Espanjan ja Portugalin poikkeavan energiahintapolitiikan EU:n sisällä. Nyt vastaava erityiskohtelu ulottuu puolustukseen.

Kritiikkiä Pekka Toverilta

Europarlamentaarikko ja entinen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Pekka Toveri arvosteli aiemmin tällä viikolla Espanjan päätöstä jättäytyä pois NATO:n 5 prosentin puolustusmenotavoitteesta. Hänen mukaansa jäsenmaiden tulee kantaa vastuunsa yhteisestä turvallisuudesta, eikä liittolaisilta tulisi odottaa suojaa ilman omaa panosta.

Toverin mukaan Euroopan maiden tulisi lisätä puolustusbudjettejaan tilanteessa, jossa turvallisuustilanne on kiristynyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Hän varoittaa, että Espanjan linjaus voi muodostua vaaralliseksi ennakkotapaukseksi, joka horjuttaa Naton yhtenäisyyttä ja uskottavuutta.


Lähde: El País