Valeuutiset ja tekoälykuvat leviävät Espanjan maastopaloista – viranomaiset oikovat huhuja

Villit teoriat leviävät kriisien yhteydessä – faktat kannattaa tarkistaa virallisista lähteistä.

Espanja elää parhaillaan laajojen maastopalojen keskellä, ja viranomaiset joutuvat taistelemaan paitsi liekkejä myös väärää tietoa vastaan. Sosiaalinen media, erityisesti X ja WhatsApp, on täyttynyt väitteistä, kuvista ja videoista, joilla ei ole todellisuuspohjaa tai jotka on luotu tekoälyllä.

Ilmiö ei ole uusi, mutta se voimistuu jokaisen kriisin myötä. Viime vuonna Valencian tulvien yhteydessä viranomaiset joutuivat kumoamaan lukuisia huhuja, ja nyt sama toistuu maastopalojen kohdalla.

Rikosteo­rioita ja virheellisiä väitteitä

Osa väärästä informaatiosta liittyy palojen alkuperään. Viesteissä on esimerkiksi väitetty, että 80 prosenttia paloista olisi tahallaan sytytetty rakennushankkeiden mahdollistamiseksi tai että YK:n Agenda 2030 -ohjelma estäisi metsien raivauksen. Kaikki nämä väitteet ovat perättömiä. Lain mukaan metsämaata ei saa muuttaa muuhun käyttöön vähintään 30 vuoteen palon jälkeen, ja Agenda 2030 ei kiellä metsien hoitoa. Lisäksi ihmisen aiheuttama tulipalo voi tarkoittaa myös inhimillistä huolimattomuutta tai onnettomuutta, ei välttämättä tahallista sytyttämistä.

Vääriä tietoja sammutusresursseista

Myös sammutustöihin liittyy vääriä tietoja. Sosiaalisessa mediassa on väitetty, että Ranskan lähettämät lentokoneet olisivat käyttämättöminä, vaikka metsät palavat vieressä. Toisissa viesteissä on levitetty virheellisiä ja asiayhteydestään irrotettuja budjettitietoja, joiden mukaan esimerkiksi Extremaduran hallinto käyttäisi enemmän rahaa härkätaisteluun kuin palontorjuntaan. Tarkistukset osoittavat, ettei väitteillä ole pohjaa: budjettikirjauksissa luvut poikkeavat selvästi somessa jaetuista.

Draamaa paisuttavia huhuja

Useissa julkaisuissa on liioiteltu palojen seurauksia. Leonin maakunnassa sijaitsevan Palacios de Jamuzin on väitetty palaneen kokonaan, vaikka todellisuudessa palo tuhosi kuusi taloa kylän laitamilla. Sanabrian järven kohdalla taas on väitetty uimakiellon koskevan koko järveä, mutta vain rajattu alue suljettiin vesilentokoneiden käyttöön.

Tekoälyllä luotuja kuvia

Valheellista tietoa on levitetty myös kuvien avulla. Yksi viraali julkaisu väitti “dronesta ammutun laserin” sytyttäneen metsän Leónissa ja liitti todisteeksi kuvan valonsäteestä metsän yllä. Kuvan alkuperä on kuitenkin Yhdysvalloista vuodelta 2018, eikä sillä ole mitään tekemistä Espanjan tilanteen kanssa.

Toinen laajalti levinnyt kuva näytti kivikkoisen maiseman liekkien keskellä ja väitettiin sen liittyvän Las Médulasin alueen paloon Leónissa. Todellisuudessa kuva on tekoälyn luoma.

Samoin kuvassa, jossa useat palomiehet lepäävät maassa palavan metsän edessä, on kyse tekoälytyökalulla tuotetusta kuvasta. Kuvan tarkempi tarkastelu paljastaa epäluonnollisia yksityiskohtia: yhdellä palomiehistä on kaksi vasenta kättä ja univormujen tekstit eivät muodosta ymmärrettäviä sanoja.

Nopeasti leviävä ilmiö

Asiantuntijoiden mukaan väärä tieto leviää kriisitilanteissa nopeasti, koska ihmiset ovat tavallista tarkkaavaisempia ja hakevat jatkuvasti tietoa. Tämä altistaa heidät myös epäluotettaville lähteille, joita jaetaan eteenpäin ilman tarkistusta.

Faktantarkistuspalvelut kuten Newtral, Maldita.es ja VerificaRTVE jatkavat työtä väärien väitteiden kumoamiseksi. Viranomaiset muistuttavat kansalaisia, että ajantasaiset ja luotettavat tiedot löytyvät aina virallisista lähteistä.


Lähde: La Vanguardia