Yli 1 200 teloitetun jäännökset kaivetaan esiin joukkohaudoista – näin Francon ajan uhrit tunnistetaan

Valtava hanke tuo päivänvaloon vuosikymmeniä vaietut ihmiskohtalot ja avaa mahdollisuuden uhrien tunnistamiseen ja asianmukaiseen hautaamiseen.

Jaénissa on aloitettu historiallisen laaja hanke, jossa kaivetaan esiin yli 1 250 Francon diktatuurin aikaisen vainon uhrin jäännökset kolmesta joukkohaudasta San Eufrasioksen vanhalla hautausmaalla. Työt aloitettiin hiljattain haudassa numero 548, jossa lepää muun muassa paikallisia ammattiyhdistysjohtajia ja poliittisia toimijoita – joukossa tunnettuja nimiä kuten sosialistijohtaja Alejandro Peris Caruana ja kommunistipuolueen edustaja Cristóbal Valenzuela.

Projektin taustalla on vuosikymmeniä jatkunut omaisten odotus ja kamppailu oikeuden sekä inhimillisen kunnian palauttamiseksi. Vainajien jäännösten esiin kaivamista johtaa antropologi Erik Borja Miranda, joka kertoo, että haudasta löytyneet luut tutkitaan ja uhrien sukulaisia pyydetään antamaan DNA-näytteitä tunnistamista varten.

Historialliset asiakirjat osoittavat, että monet teloitetuista surmattiin sodan päättymisen jälkeen poliittisista syistä. Useita uhreja syytettiin tekaistuilla perusteilla, ja osa teloituksista tapahtui jopa tilanteissa, joissa uhreja syytettiin vastatoimista sodan aikana tapahtuneisiin oikeistopuolen kuolemantapauksiin. Joissakin tapauksissa oikeiston puolella kuolleiden perheenjäsenet saivat osallistua teloituksiin.

Miljoonien tuki keskushallinnolta – Andalusiaa moititaan hidastelusta

Espanjan hallitus on tukenut hanketta myöntämällä 357 273 euron suuruisen avustuksen vanhan hautausmaan tutkimustöihin. Valtakunnallisesti vastaavia projekteja on viime vuosina tuettu yli seitsemällä miljoonalla eurolla.

Andalusian aluehallinnon kuitenkin kritisoidaan hidastelleen lain toimeenpanossa. Espanjan hallituksen edustajan Pedro Fernándezin mukaan alue on jättänyt toteuttamatta useita lain määräämiä toimia, kuten uhrien rekisterin ja DNA-pankin perustamisen sekä historiallisten muistopaikkojen virallisen kirjaamisen.

Monien espanjalaisten perheiden näkökulmasta kyse on ennen kaikkea inhimillisestä velvollisuudesta.
– Perheet ovat odottaneet liian kauan, että heidän läheisiään kohdeltaisiin asianmukaisella kunnioituksella ja että he voisivat haudata heidät arvoisellaan tavalla, toteaa Jaénin demokraattisen muistin yhdistyksen puheenjohtaja Miguel Ángel Valdivia (Asociación de Memoria Democrática).

Lähde: El País