Vuosi 2024 oli vasta alkusoittoa – näin sää muuttuu Espanjassa dramaattisesti

Vuosi 2024 oli Espanjan mittaushistorian kolmanneksi kuumin – lokakuun myrsky rikkoi sade-ennätykset.

Vuosi 2024 oli Espanjassa sääoloiltaan poikkeuksellinen: se oli kolmanneksi kuumin vuonna 1961 alkaneen mittaushistorian aikana ja samalla keskimääräistä sateisempi. Valenciassa lokakuussa riehunut dana-myrsky rikkoi kansalliset ennätykset sateen määrässä tunnin, kuuden tunnin ja vuorokauden ajalta.

Espanjan meteorologisen laitoksen AEMET:in mukaan vuoden keskilämpötila oli 15,1 °C eli 1,1 astetta tavallista korkeampi. Vuosi oli kolmanneksi lämpimin heti vuosien 2022 ja 2023 jälkeen. Lämpötilojen nousu on ollut jatkuvaa: vuodesta 1961 lähtien keskilämpötila on kohonnut maassa 1,69 astetta. Viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti kuumuus on ollut Espanjan ilmaston hallitseva piirre, ja kaikki mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta ovat tapahtuneet 2000-luvulla.

Sään ääri-ilmiöt korostuivat erityisesti Valenciassa, missä Turísin mittausasemalla kirjattiin lokakuussa 772 mm sadetta vuorokaudessa, 185 mm yhdessä tunnissa ja 720 mm 12 tunnissa; määrät olivat kaksinkertaisia aiempiin ennätyksiin verrattuna. Koko vuoden sademäärä oli 669 mm, mikä on 105 % normaalista.

Vaikka vuosi oli keskimäärin kostea, alueelliset erot olivat suuria: lokakuu oli mittaushistorian sateisin kuukausi, kun taas neljä kuukautta olivat poikkeuksellisen kuivia. Kanariansaarilla vuosi oli koko historian kuivinta aikaa, ja kuivuus jatkui myös Guadalquivir-joen eteläosissa sekä Júcarin ja Seguran alueilla. Pitkäkestoinen, yhteiskunnan toimintaan vaikuttava kuivuus alkoi vuoden loppua kohti helpottaa, ja asiantuntijat arvioivat kevään 2025 sateiden voivan päättää tämän jakson.

Myös meriveden lämpötila nousussa

Meriveden lämpötilat nousivat myös poikkeuksellisesti. Välimerellä mitattiin lähes kahden kuukauden ajan ennätyksellisiä lämpötiloja, ja meriveden vuosikeskiarvo ylitti toista vuotta peräkkäin 20 °C:n rajan. Tällä on vaikutusta myös rankkasateiden voimakkuuteen, koska lämmin meri toimii ”lisäpolttoaineena” myrskyille.

Vuoden aikana kirjattiin 31 päivää, jolloin rikottiin päivän lämpöennätys – mutta yhtäkään kylmien päivien ennätystä ei tehty. Lämpöaaltoja oli kolme, yhteensä 26 päivän ajalta, mutta kylmiä aaltoja ei esiintynyt lainkaan. AEMET korostaa, että vaikka kylmien jaksojen vähenemisestä ei vielä ole tieteellistä näyttöä, lämpöaaltojen yleistyminen on selvä suuntaus.

Hiilidioksidipitoisuudet nousivat myös uusiin ennätyksiin. Teneriffalla sijaitsevassa Izañan ilmakehän havaintoasemassa mitattiin vuosikeskiarvoksi 424,3 ppm, mikä on 3,4 yksikköä enemmän kuin edellisvuonna – suurin nousu mittaushistorian aikana.


Lähde: Andalucía Información