Espanjan viisi vaarallisinta käärmettä – näin tunnistat ne luonnossa

Espanjan monimuotoinen luonto kätkee sisäänsä viisi myrkyllistä käärmelajia, joiden puremat voivat aiheuttaa oireita – ja pahimmillaan olla hengenvaarallisia.

Aurinko, hiekkarannat ja viinitilat eivät ole ainoita asioita, joita Espanja tarjoaa. Maan pensastoissa, kivikoissa ja vuoristoissa elää viisi myrkyllistä käärmelajia, joista osa voi aiheuttaa ihmiselle merkittävää vaaraa. Vaikka puremat ovat harvinaisia ja käärmeet yleensä välttelevät ihmistä, luonnossa liikkuvien on hyvä tunnistaa nämä lajit ja ymmärtää niiden käyttäytymistä.

Tässä katsaus näihin lajeihin – järjestettynä niiden aiheuttaman mahdollisen vaaran perusteella.

5. Macroprotodon cucullatus

Vain 30–40 cm pitkä käärme on listan pienin. Se esiintyy Etelä-Espanjassa, erityisesti Andalusiassa, sekä Pohjois-Marokossa. Laji on yöaktiivinen ja arka, ja viihtyy kivikkoisissa, hiekkapohjaisissa ympäristöissä.

Sen myrkky on heikko, eivätkä puremat ihmisiin ole juuri lainkaan raportoituja. Käärme puree vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos sitä häiritään voimakkaasti. Vaara ihmiselle on käytännössä olematon.

4. Montpellierin käärme (Malpolon monspessulanus)

Euroopan suurin käärme, jopa 2,5 metriseksi kasvava Montpellierin käärme tunnetaan myös nimellä culebra bastarda. Laji on vaikuttavan kokoinen ja elää Itä- ja Etelä-Espanjan avoimilla pelloilla ja pensasalueilla.

Vaikka se näyttää uhkaavalta, sen puremat ovat harvoin vaarallisia ihmiselle. Myrkkyhampaat sijaitsevat suun takaosassa, joten pureman täytyy olla pitkäkestoinen aiheuttaakseen vakavaa vahinkoa. Lääkärinhoitoa voivat kuitenkin vaatia mahdolliset oireet, kuten turvotus, kipu ja tulehdukset.

3. Nysäkuonokyy (Vipera latastei)

Tämän käärmeen tunnistaa helposti kärsämäisestä kuonostaan, jonka vuoksi sitä kutsutaan Espanjassa nimellä hocicuda. Lajia tavataan laajalti Iberian niemimaalla, ja se on yleisin ihmisille puremia aiheuttava laji.

Sen myrkky ei ole erityisen vahva, mutta käärme puolustautuu herkästi, jos kokee itsensä uhatuksi. Se suosii kivisiä ja pensastoisia alueita, erityisesti noin 1 000 metrin korkeudessa. Purema vaatii aina lääkärinhoitoa.

2. Vipera seoanei

Kantabrian vuoristossa elävä Vipera seoanei on ulkonäöltään vaihteleva – sen väritys voi olla punertava, ruskea, harmaa tai jopa musta. Lajin tunnistaminen ei ole helppoa yhdellä silmäyksellä.

Keskikokoinen, noin 60 cm pitkä käärme voi tietyissä tilanteissa tuottaa hengenvaarallisen pureman. Nopea ensiapu on tärkeää, jos purema tapahtuu. Sitä tavataan pääasiassa Pohjois-Espanjan vuoristoalueilla Galiciasta Navarraan.

1. Aspiskyy (Vipera aspis)

Espanjan vaarallisin käärmelaji on Aspiskyy. Se voi kasvaa jopa 85 cm pitkäksi ja tunnistetaan kolmionmuotoisesta päästä, kaartuvasta kuonosta ja kaksivärisistä silmistä.

Lajia esiintyy Kataloniasta Kantabriaan alppimaisilla alueilla. Sen purema on kivulias ja voi olla hengenvaarallinen ilman hoitoa. Käärme kuitenkin välttelee ihmisiä eikä hyökkää ilman syytä – mutta puolustautuu tehokkaasti, jos kokee olonsa uhatuksi.

Vinkit turvalliseen luonnossa liikkumiseen

Vaikka nämä käärmeet ovat myrkyllisiä, ne eivät metsästä ihmisiä. Useimmat puremat tapahtuvat, kun käärme yllätetään tai sitä häiritään. Maastossa liikkuessa kannattaa käyttää suojaavia jalkineita, pysyä poluilla ja välttää kivien ja pusikoiden penkomista paljain käsin.

Jos käärme puree, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja hakeutua viipymättä ensiapuun. Riski on pieni, mutta silti olemassa, jonka vuoksi valppaana pysyminen on paras tapa välttää vaaratilanteet.

Lähde: euroweeklynews.com