El País hehkuttaa suomalaista saunaa: ”maailman onnellisimman maan salaisuus”

El Paísin reportaasi Suomesta yhdistää saunan ja onnellisuuden.

Espanjan tunnetuin sanomalehti El País kuvaa tuoreessa reportaasissaan suomalaisen saunakulttuurin ydintä Tampereella, jonka se esittelee saunomisen maailmanpääkaupunkina. Jutun näyttämönä toimii Suomen vanhin yleinen sauna, 1906 rakennettu Rajaportin sauna, joka El Paísin mukaan on säilynyt ”rujon spartalaisena” (”ha conseguido mantener su esencia, ruda y espartana”) ja kerää kasvavaa kiinnostusta.

Lehden mukaan viiden ja puolen miljoonan asukkaan Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa – lähes yhtä paljon kuin autoja. Saunat kuuluvat kaikkiin julkisiin rakennuksiin pääministerin virka-asunnosta vaatimattomimpiin yliopistoihin. El País viittaa myös Mikkel Aalandin teokseen Sweat, jossa todetaan ettei mikään muu maa ole antanut kylpemiskulttuurilleen yhtä suurta kansallista merkitystä.

Vuonna 2020 sauna nimettiin ensimmäisenä suomalaisena perinteenä Unescon aineettomaksi maailmanperintökohteeksi. Samoihin aikoihin, vuonna 2018, Suomi nousi YK:n tukemassa Maailman onnellisuusraportissa maailman onnellisimmaksi maaksi ja on pysynyt kärjessä kahdeksan vuotta. El País liittää mielikuvissa nämä ilmiöt toisiinsa: hyvinvointivaltion, vaurauden ja tasa-arvoisen yhteiskunnan ohella monet pitävät saunaa suomalaisen onnellisuuden todellisena salaisuutena. Jutussa mainitaan myös Suomen hallituksen “onnellisuusturismin” hanke, joka esittelee kulttuurisia elementtejä – metsiä, järviä, gastronomiaa ja ennen kaikkea saunaa. Lehti kertoo vierailleensa maassa Visit Finlandin kutsumana.

”Suomessa elämä alkoi ja päättyi saunassa”

Tampereen lokakuisia maisemia kuvataan idyllisinä: punaisen, ruskean ja keltaisen sävyihin syttyvät puut edeltävät hiljaista, valkoista talvea.

– Talvella päivät ovat harmaita, usein aurinkoa ei näe lainkaan, kaupungin historiantutkija ja opas Katja Villemonteix sanoo jutussa.

Sulkeutuvat huvipuistot, markkinat ja osin bussilinjat sekä tauolle jäävät jalkapallo-ottelut piirtävät taustan, jossa sauna toimii lämpimänä, edullisena ja terveellisenä sosiaalisen elämän tilana. Villemonteix muistuttaa myös saunan historiallisesta roolista:

– Elämämme alkoi ja päättyi saunassa. Saunassa synnytettiin, hoidettiin sairaita ja valmisteltiin vainajat hautaukseen – se oli baarin, sairaalan, ruumishuoneen ja keittiön yhdistelmä, Villemonteix jatkaa.

Nykyisin saunat ovat siirtyneet vahvemmin hyvinvoinnin alueelle: useimmat ovat unisex, vaativat uima-asun ja kieltävät juomat sisätiloissa. Esille nostetaan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. El País viittaa tutkimuksiin: Mayo-klinikan mukaan neljästä seitsemään saunomiskertaa viikossa liittyi 47 prosentin pienempään verenpainetaudin riskiin verrattuna niihin, jotka eivät saunoneet. Tieteellisessä BMC-lehdessä julkaistu tutkimus puolestaan liitti saunomisen sydän- ja verisuonitautien riskin pienenemiseen.

Hiljaisuuden merkitys

Reportaasissa kuvataan myös suomalaisille tyypillistä yhdistelmää – saunan äärimmäistä kuumuutta ja kylmää järvivettä – Rauhaniemen vuonna 1929 perustetulla yleisellä saunalla. Erikoisuutena esitellään jurttasauna, jossa on kaksi puukiuasta ja ympyränmuotoiset penkit. Saunakokemusta täydentävät “saunamestarit” Juha Kumara ja Matti Kemi, jotka käyttävät huopaisia saunahattuja pään suojaamiseksi kuumuudelta ja esittelevät vihdan (vastan) käyttöä kevyin lyönnein verenkierron vilkastuttamiseksi. Saunan jälkeiselle olotilalle mainitaan suomenkielinen ilmaus saunanjälkeinen raukeus.

– Tässä maailmassa ei olla totuttu olemaan yksin omien ajatusten kanssa, on tärkeää etsiä tällaisia hetkiä, Kumara pohtii jutussa hiljaisuuden merkitystä.

Kemi ja Kumara kertovat kiertäneensä pyörällä Suomen saunoja, ja myöhemmin matkustaneensa Japaniin kertomaan saunafilosofiasta ja tutustumaan onsen-kylpyihin. Aalandin teosta lainaten jutussa todetaan, että hikoilukylvyt ovat kulttuurisesti yhtä yleisiä kuin leivän leipominen tai rypäleiden murskaaminen, ja että mayat, roomalaiset, arabimaat ja japanilaiset ovat eri aikoina ja paikoissa löytäneet niiden hyödyt.

El País huomauttaa, että julkiset saunat olivat vähällä taantua 1970–80-luvuilla, kun asuntoihin alettiin rakentaa omia saunoja. Viime vuosina ne ovat kuitenkin elpyneet: sosiaalinen ulottuvuus sekä se, että Z-sukupolvi juo vanhempia vähemmän ja etsii uusia paikkoja seurusteluun, ovat palauttaneet julkisten saunojen suosiota. Saunaa luonnehditaan suomalaisen yhteiskunnan mikrokosmoksi, jossa lapset, nuoret ja vanhukset sekä kaikenikäiset ja -kokoiset ihmiset jakavat saman tilan.

– Saunan ei tarvitse olla helppo eikä mukava. On kuunneltava omaa kehoa ja opittava elämään sen kanssa. Mutta kun sen oppii, siihen jää koukkuun, Kumara toteaa jutun lopuksi.

Lähde: El País