Ex-kuningas Juan Carlosin muistelmat kuohuttavat: ylistää Francon aikaa ja kaipaa sovintoa poikansa kanssa
Juan Carlos I:n muistelmat julkaistu Ranskassa – kuningas kertoo suhteestaan poikaansa, rakastajattareensa ja Francon aikaan.
Espanjan entinen kuningas Juan Carlos I julkaisi keskiviikkona Ranskassa muistelmansa Juan Carlos I d’Espagne. Réconciliation (suomeksi ”Sovinto”), 512-sivuisen teoksen, jonka hän on kirjoittanut yhdessä ranskalaisen kirjailijan ja historioitsijan Laurence Debrayn kanssa. Teoksen espanjankielinen painos ilmestyy joulukuun alussa.
Juan Carlos tarkastelee kirjassa neljää vuosikymmentä kestänyttä hallituskauttaan sekä maanpaon vuosiaan. Hän kertoo avoimesti myös henkilökohtaisista ja poliittisista kiistoista, jotka ovat varjostaneet hänen elämäänsä, kuten vuoden 1981 vallankaappausyrityksestä, suhteestaan poikaansa kuningas Felipe VI:een, yksityiselämänsä skandaaleista ja Francisco Francon diktatuurin ajasta.
“Minulta varastettiin oma historiani”
Muistelmat alkavat kuvauksella Juan Carlosin päätöksestä lähteä Espanjasta kesällä 2020 Abu Dhabiin. Hän kertoo kokeneensa valtavaa painetta median ja hallituksen taholta sen jälkeen, kun hänen sveitsiläistilinsä ja sen taustalla olleet talousepäselvyydet tulivat julki.
– Päätin lähteä, etten vaikeuttaisi kruunun toimintaa enkä häiritsisi poikani työtä hallitsijana, hän kirjoittaa.
Kuningas kuvaa tilannetta maaliskuussa 2020, jolloin Felipe VI ilmoitti luopuvansa isänsä perinnöstä ja poisti tämän valtiontaloudellisen tuen.
– Sanoin hänelle: Tämä tarkoittaa, että hylkäät minut. Älä unohda, että järjestelmä, jonka olet perinyt, on minun rakentamani. Voit torjua minut ihmisenä ja taloudellisesti, mutta et voi kieltää sitä institutionaalista perintöä, jonka varassa seisot.
Juan Carlos myöntää, että hänen saamansa 100 miljoonan dollarin lahja Saudi-Arabian kuninkaalta Abdullahilta oli “lahja, jota en osannut kieltäytyä vastaanottamasta” ja että se oli “vakava virhe”.
– Olen ainoa espanjalainen, joka ei saa eläkettä lähes neljänkymmenen palvelusvuoden jälkeen, hän toteaa.
Lapsuus, tragedia ja Franco
Kirjan ensimmäisissä luvuissa hän kuvaa lapsuuttaan maanpaossa sekä koko elämään vaikuttanutta tragediaa – hänen veljensä Alfonson kuolemaa, joka tapahtui heidän leikkiessään aseella.
– Emme tienneet, että aseessa oli luoti. Hän kuoli isäni käsivarsille. En pysty vieläkään puhumaan siitä ilman tuskaa. Ajattelen häntä joka päivä, Juan Carlos kuvaa.
Francoa käsittelevässä jaksossa Juan Carlos kertoo, kuinka diktatuuri lopulta johdatti hänet valtaan. Franco, hän kirjoittaa, kutsui hänet luokseen ja ilmoitti suoraan aikovansa nimetä hänet seuraajakseen kuninkaana. 23-vuotiaana hän vastasi myöntävästi – velvollisuudesta, kuten hän toteaa, sillä “muita vaihtoehtoja ei ollut”.
Hän kuvaa suhdettaan Francoihin kunnioittavasti ja kertoo arvostaneensa tämän poliittista vaistoa sekä kykyä ylläpitää maan vakautta neljän vuosikymmenen ajan.
23-F ja demokratian puolustaminen
Muistelmissa käsitellään laajasti myös 23. helmikuuta 1981 tapahtunutta vallankaappausyritystä, jonka hän kuvaa “yönä, jonka kaikki espanjalaiset muistavat”.
– Sotilaat yrittivät asein kumota nuoren demokratian – oman työni – enkä voinut hyväksyä sitä, Juan Carlos toteaa.
Hän kertoo myös keskustelustaan pääministeri Adolfo Suárezin kanssa ja vahvistaa, että kenraali Alfonso Armada, hänen entinen luottomiehensä, oli todellisuudessa “petturi”.
Sofía ja yksityiselämän kohut
Juan Carlos kuvailee kuningatar Sofíaa hellästi “Sofiksi”, kutsuen tätä poikkeukselliseksi, oikeudentuntoiseksi ja omistautuneeksi naiseksi. Hänen mukaansa Sofialla “on ansaittu paikkansa Espanjan nykyhistoriassa ja myös minun elämässäni”.
Entisestä suhteestaan rakastajattateensa Corinna Larseniin hän sanoo, että se oli “miehen heikkous” ja virhe, joka vaikutti syvästi hänen hallituskautensa loppuun.
Hän kiistää suurimman osan häneen liitetyistä sivusuhteista ja sanoo, että “useimmat niistä ovat täysin keksittyjä”. Hän mainitsee huhut Prinsessa Dianaan ja näyttelijä Sara Montieliin liittyen, mutta toteaa ettei väitteissä ollut perää.
“En ole pyhimys”
Kirjan loppupuolella Juan Carlos käsittelee elämäänsä Abu Dhabissa, jota hän kutsuu “pakotetuksi maanpaoksi”. Hän sanoo ymmärtävänsä, että on voinut “pettää joitakin” ja myöntää virheensä.
– En ole pyhimys. Valta ei muuttanut luonnettani, jota en koskaan salannut.
Hän sanoo toivovansa voivansa vielä palata Espanjaan, elää rauhassa ja palauttaa yhteyden poikaansa sekä lapsenlapsiinsa, prinsessoihin Leonoriin ja Sofíaan.
Lue myös
