Ministeriö lupasi 40 000 asuntoa – käytti vain kolmanneksen budjetistaan 2024

Espanjan asuntokriisi syvenee, kun ministeriön budjettivarat jäävät käyttämättä: suurin osa rahoista odottaa edelleen pöytälaatikossa.

Espanjan hallitus on korostanut toistuvasti asumista hyvinvointivaltion keskeiseksi elementiksi ja luvannut rakentaa kymmeniä tuhansia kohtuuhintaisia asuntoja. Käytännössä tavoitteet eivät kuitenkaan heijastu valtion budjetin toteutuksessa. Asunto- ja kaupunkipolitiikan ministeriö (el Ministerio de Vivienda y Agenda Urbana) käytti vuonna 2024 vain 32,7 prosenttia sille osoitetuista määrärahoista, mikä oli alhaisin toteutusaste kaikista 22 ministeriöstä, selviää valtiontalouden tarkastusviraston (IGAE) raportista.

Ministeriötä johtava Isabel Rodríguez on ollut esillä julkisuudessa kunnianhimoisten hankkeiden puolestapuhujana, mutta toteutus laahaa jäljessä. Poliittiset lupaukset kuten 40 000 julkisen asunnon rakentaminen ja valtion tonttien hyödyntäminen vuokra-asuntoihin eivät toistaiseksi ole realisoituneet budjetin käytössä.

Ministeriö puolustautuu: rahat varattu, mutta maksut odottavat dokumentteja

Ministeriön mukaan tarkastelussa pitäisi huomioida myös sitoumuksiin perustuva toteutusaste, joka ylsi 95,4 prosenttiin. Rahat ovat ministeriön mukaan ”valmiina odottamassa maksamista”, mutta niitä ei voida siirtää eteenpäin ennen kuin aluehallinnot ja muut tuensaajat toimittavat tarvittavat selvitykset rakennustöistä.

– Kyse ei ole suorista avustuksista, vaan tuki maksetaan vain toteutuneiden toimenpiteiden perusteella, ministeriö painottaa.

Talousasiantuntijat suhtautuvat tähän tulkintaan varauksella. Soveltavan taloustieteen professori Diego Martínez López pitää perinteistä näkökulmaa oikeampana: vasta toteutuneet maksut osoittavat, että varat on aidosti käytetty. Konsultti ja taloustieteilijä Alejandro Inurrieta puolestaan kuvailee ministeriötä lähinnä pelkäksi rahoitusväyläksi joka ei rakenna asuntoja itse, vaan toimii rahoittajana muille toimijoille.

Suurin määräraha jäi täysin käyttämättä

Kuvaavaa on, että vuoden 2024 suurin yksittäinen määräraha, Instituto de Crédito Oficialin (ICO) 2,2 miljardin euroon yltävä asuntorahoitusohjelma, ei kirjannut ainuttakaan maksua tai sitoumusta tilikauden loppuun mennessä. Vaikka ohjelma virallistettiin jo heinäkuussa, varoja ei siirretty eteenpäin ennen kuin lainat toteutuivat.

ICO:n mukaan alkuvuoteen 2025 mennessä on kuitenkin hyväksytty 59 rahoitusoperaatiota, jotka kattavat 726 miljoonan euron arvosta ja yli 6 000 asunnon rakentamisen. Nämä maksut on suoritettu rakennusyrityksille, mutta eivät vielä näy virallisissa vuoden 2024 tilastoissa.

Ministeriö muistuttaa, että rahoitusta voidaan käyttää vuoteen 2026 asti. Summat ovat nyt kasvaneet jo 3,3 miljardiin euroon, ja vireillä on 1,6 miljardin euron lisähankkeita, jotka odottavat hyväksyntää. Valmistelut ovat hitaita, koska ohjelmat sisältävät monimutkaisia ehtoja, kuten energiatehokkuusvaatimukset ja 50 vuoden vuokraehdot kohtuuhintaisessa asumisessa.

Hidas eteneminen herättää huolta

IGAE:n mukaan ministeriön muutkin budjettiosiot jäivät heikosti toteutetuiksi:

• Asuinalueiden uudistaminen ja sosiaalinen elvytys: 46,3 %
• Vuokra-asuntojen ja energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen: 51,7 %
• Rakentamisen ohjaus ja edistäminen: 45,7 %.

Poikkeuksen muodostaa asumisen tukiohjelmat ja hallinto, joiden toteutus nousi 92,8 prosenttiin. Vertailun vuoksi: työministeriö käytti varoistaan 60,4 %, alue- ja demokratia-asioista vastaava ministeriö 67,2 % ja teollisuus- ja matkailuministeriö 68,6 %.

Asuntokriisi ei odota

Asumisen kustannusten nousu, vuokra-asuntojen pula ja nuorten vaikeudet päästä kiinni omistusasumiseen ovat nousseet espanjalaisten huolenaiheiden kärkeen. Hallitus on vastannut lanseeraamalla takauksia ensimmäisen asunnon hankintaan nuorille ja lapsiperheille – tähän mennessä 5 553 hakijaa on hyötynyt järjestelmästä.

Silti hidas budjetin käyttö nakertaa uskottavuutta.

Vaikka ministeriöllä on suunnitelmia, varoja ja yhteistyökumppaneita, moni kysyy: miksi asunnot eivät vielä valmistu, ja mihin rahat todella menevät?


Lähde: El País