Aurinkorannikko kehittää kiertotaloutta: haittalevästä lannoitetta viheralueille

Lähes 5 000 tonnia haittalevää käsitelty Aurinkorannikolla tänä vuonna – Marbella, Estepona, Manilva ja Casare suurimmat kerääjät.

Aurinkorannikko jatkaa kamppailuaan aasialaisen haittalevän massailmentymien kanssa. Vuoden 2025 tammi–elokuun aikana Länsi-Aurinkorannikon kuntayhtymä on käsitellyt lähes 5 000 tonnia meristä peräisin olevaa vieraslajia.

Tammi–elokuun aikana Urbaserin hallinnoima Aurinkorannikon ympäristökeskus vastaanotti yhteensä 4 903 tonnia haitallista Rugulopteryx okamurae -levää eri kunnista. Vuotta aiemmin vastaava määrä oli noin 8 000 tonnia.

Haaste jatkuu

Kuntayhtymän puheenjohtajan Manuel Cardeñan mukaan tilanne pysyy haastavana vähennyksestä huolimatta. Levien runsas esiintyminen on viime vuosina voimistunut, ja kuntayhtymä on vahvistanut yhteistyötä kuntien kanssa, jotta rannat voidaan pitää kunnossa ja haitat asukkaille sekä matkailijoille minimoida.

Suurimmat määrät on kerätty Esteponasta (2 387 tonnia), Manilvasta (1 314 tonnia), Marbellasta (1 076 tonnia) ja Casaresista (127 tonnia). Luvut osoittavat, että ongelma on erityisen merkittävä Aurinkorannikon länsiosassa, jonne myrskyt tuovat suuria määriä levää.

Jokainen kunta on perustanut välivarastointipisteitä, joissa levät kuivuvat ennen siirtoa käsittelylaitokseen. Käytäntö on vähentänyt kuljetettavan jätteen painoa ja selittää osaltaan tämän vuoden pienemmät kokonaismäärät.

Tehokkaampaa hallintaa

Cardeña painottaa, ettei tilastojen laskua tule tulkita ongelman poistumiseksi, vaan merkiksi siitä, että jätehuoltoa on tehostettu. Esimerkiksi kuljetuksia laitokseen on pystytty vähentämään: vuonna 2024 rekisteröitiin 512 leväkuljetusta, kun tänä vuonna määrä on laskenut 349:ään eli 32 prosenttia. Tämä on tuonut kunnille sekä taloudellista säästöä että vähentänyt kuljetusten hiilijalanjälkeä.

– Kyse ei ole vain rantojen siivoamisesta, vaan myös vastuullisesta jätehuollosta, Cardeña korostaa.

Jätteestä resurssiksi

Merkittävä osa toimintamallia on leväjätteen hyödyntäminen. Rannoilta kerätyt levät eivät päädy kaatopaikalle, vaan ne käsitellään yhdessä biojätteen ja viherjätteen kanssa kompostiksi. Valmistunut komposti jaetaan maksutta jäsenkunnille, jotka käyttävät sitä puistojen ja viheralueiden lannoitteena.

– Järjestelmä mahdollistaa täyden kierron: rantojen ympäristöhaitta voidaan muuttaa kansalaisia hyödyttäväksi resurssiksi, Cardeña toteaa.

Jatkuva haaste rannikolle

Jätehuollon tehostumisesta huolimatta vieraslaji muodostaa toistuvan ongelman Aurinkorannikon rannoille. Kunnat joutuvat varaamaan henkilöstöä ja varoja levien poistoon joka kesä, ja toimet on tehtävä nopeasti, jotta ne eivät heikennä matkailurantojen laatua.

Viime vuosien kokemukset ovat kuitenkin auttaneet luomaan mallin, joka yhdistää nopean siivouksen ja jätteen hyödyntämisen. Viranomaisten mukaan valppaus ja toimintamallien jatkuva kehittäminen ovat välttämättömiä, sillä ilmiö liittyy vaikeasti hallittaviin ympäristö- ja ilmastotekijöihin.

Lisää aiheesta:

Vain yksi rannikkoalue Andalusiassa on säästynyt haittalevältä

Marbellan rannat täyttyvät haittalevästä – yli 2,3 miljoonaa kiloa poistettu pääsiäisen aikana

Lähde: Área Costa del Sol